Voisin nyt esitellä itteni kunnol. Elikkäs nimi oli Jenna Johanna, syntynyt 9.3.1995 raisios, joten vikoja kuukausia viedään peruskoulussa. Ois vähä niiku tarkotuksen tonne lukioon, tanssilinjalle, Vaskivuoreen, Sibelius lukioon ja Kuopion yhteiskoulun musiikkilukioon tuli haettuu nyt yhteishaussa. Tanssia oon harrastanu joku kymmenen vuotta, ja siihen aikaan mahtuu jos jonkimoist Discoo, Showta, Hiphoppii, Vakio- ja lattaritansseja eli paritanssii, Balettii jne.
Käyn tällä hetkellä peruskoulun yheksät luokkaa Rajamäen yläasteella ja asun pienes kyläs Rajamäen ja Hyvinkään välillä. Oon siis syntyny Raisiossa ja päätyny varmaan kuuden muuton jälkeen tänne. Turusta me muutettiin siksi koska mun vanhemmat eros ja äiti löys uuden miehen joka asu Helsingissä, niimpä me muutettiin sinne, ja sieltä Vantaalle ja sit päädyttii tänne. Täällä oon saanu asuu jo seittemän vuotta ja oon siit tosi ilonen, koska koko mun lapsuus oli pelkkää muuttamist, enkä oikeen osannu asettautuu.
Ystävät on mulle tässä maailmassa ne ketkä pitää mut pystys, eikä anna vajoo itsesäälii ja angstii. Ajattelen tosi usein eka muita ja sitte vasta itteeni, mut on mussa itsekäski puoli. Herkkyyttä must ei puutu, itken tosi helposti ja usein on vaikee pitää itku sisällä ku se on tulossa. Mä oon käyny vähä kaikkee läpi ja se on ehkä tehny musta niin herkän. Suurin osa mun ala-asteest ja osa yläasteest on ollu mulle täyttä helvettii, ja niinä hetkinä noi ystävät on tullu tarpeen ja onneks niitä onki, mut mun on tosi vaikee luottaa ihmisiin, mun luottamuksen saamiseks pitää osottaa tosi kauan ettei haluu mulle mitään pahaa ja sen et voi ittekki luottaa muhu.
Myös perhe on mulle tosi tärkee, ja perheeseen lasken mun porukat ja mun ainoat isovanhemmat sekä meijän karvaotukset, kolme koiraa ja kaksi degua. Mä oon koko pienen ikäni ollu vähä sellane äitin tyttö, ja sen on nyt tosi vaikee ajatella et kasvan aikuseks ja ehkä muutan jo nyt kotoota. Mä oon ainut lapsi ja ehkä siks äiti ei haluu viel luopuu musta, kuka tietää.
Rakastan yli kaiken hengailla frendien kaa ja shoppailla. Toisinaan taas on ihanaa olla himas yksin ja kirjottelen sillon usein runoja. Mun runois on tosi usein mun henkilökohtasii ajatuksia, tai kirjotan niit myös joskus lohduks kavereille jos niille käy jotain mikä mullistaa niiden elämää. Matkustelu on kans tosi iso osa mua! Oon matkustellu jostain kuus vuotiaast asti joka kesä ja välil talvisinki. On tota eurooppaa tullu kierrettyy, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Itävallassa, Espanjassa, Bulgariassa, Turkissa, Tanskassa, Ruotsissa, Virossa ja vaikka missä. Ja on sitä kauempaaki tullu käytyy Thaimaassa pariki kertaa ja Pohjois-Afrikassa.
Nyt ens kesänä heti kun kesäloma alkaa lähetään kaverin kaa kahestaa Lontooseen, ja sinne nyt säästelen rahaa, et pääsis kunnol shoppaa =) Sieltä ois tarkotus tuoda hirveesti kenkiä! Kengät on mun heikkokohta, niit mul on kuulemma vähä liikaaki, mut mä en aijo sitä myöntää! Joskus jossakin leffassa sanottiin osuvasti et
"kun vaatteet ei aina sovi, kengät sopii aina!"
Siin oli nyt ainaki alkuu vähä musta =)
