my future

Oottekos koskaan miettiny tulevaisuutta? Niin ei sais kyl tehä, tai kai aina saa unelmoida muttei suunnitella. Mä yritän yleensä viimeseen asti välttää tulevaisuuden miettimist. Oon vähä semmonen "eletään hetkessä- tyyppiä", pilvilinnojen rakentelu ei useesti oo mun juttu. Täs lähiaikoin ku on tapahtunu jos jonkimoist huomaan et oon sortunut tähän. Esimerkiks ku näin meiän koulun wanhojen tuovan mekkojaan koululle, alko kauhee panikointi, ku ens vuon itte on siin tilantees. Sit yks yö näin unta mun omista tulevista häistä :D Tuntuu et tämmösil jutuil petän omat arvoni, niiku ne minkä mukaan yleensä elän. Nyt kuitenki ku sorruin siihe aloin miettii sitä sit aika kunnolla :D Ja aattelin jakaa pari mun unelmaa tulevaisuudesta lukion jälkeen teille.

Ensimmäiseks lukion jälkee haluisin opiskella tanssia =) En ehkä ammatiks. Haluisin kuitenki et sil ois myös tulevaisuudes suuri osa mun elämässä. 

 Toinen mitä haluisin tehä heti lukion jälkeen on muuttaa takas Turkuun. Mä en oikeen tiiä mikä mua on alkanu vetää sinne. Pienen en tykänny siit paikast ja ku asuttiin Vantaalla, oli niin varma et Vantaalla tai Helsingissä ois niiku mun paikka, mut nyt täs parin vuoden aikan on alkanu herätä niin kauhee halu takas Turkuun et alan olla varma et se on mun paikka ja sieltä mut viel joskus löydetään.

 Koiria rakastan yli kaiken, ja se nyt on ihan varma et jos jotain ihmeellistä ei tapahdu hankin koiran jossain vaiheessa. Tällä hetkellä unelmoin vähä isommast koirasta, niiku labradori tai saksanpaimenkoira

 Matkustaminen on mulle kyllä semmonen intohimo, et en sit tiiä mitn käy ku itte pitäs alkaa matkoi makselee. Oon käyny vähä kaikkial, mut täs pari mitä täs tuli mielee. Joissaki oon jo käyny niiku Lontoos, Thaimaas ja Afrikas, mut haluisin päästä Pohjois-Afrikan sijaan iha etelään! Jenkkeihin ois kans ihanaa päästä. Ranskas oon käyny, mut toi pariisi houkuttaa. Ehkä ei kumminkaa viel pitkään aikaan. Ois jotenki tosi ihanaa ku pääsis johki tommosee kohteesee ekaa kertaa häämatkal.

 Mun suurin ja saavuttamattomin haave omiin häihin liittyen on saada päälleen joku Oscar de la Rentan ihana luomus. Maksaa vaan ihan kiitettävästi :D Et ehkä mä meen naimisiin vast sit ku oon vanha ja on rahaa :D

 Ja yks ja ainut semmonen haave minkä varmaa kaikki mun kaveritki tietää. Varmaan ainut semmonen juttu mitä oon oikeesti ajatellu on lapset. Niitä oon halunnu pienest asti, ja mul on nuorempan ollu niit vaiheit et halusin joku 8 lasta :D Mut nykyään oon realistinen ja ku toteutuis se unelma ees kerran ni oisin onnellinen =)

Että semmosia unelmia mulle on tullu täs mielee ku on tullu esille noita elämän suurii kysymyksii. Kaikkee sitä kans tulee mietittyy. Mut näit on aina kiva pistää ylös, koska must tuntuu kivalt lukee jotain juttui mitä oon kirjottanu joskus nuorempan tästä ajasta. Ni entä sit lukee näit vanhana =) 

Eipä tässä muuta, vähän outo postaus multa :D Mut tulipahan nyt tämmönen. Tässä on sitte teillekki miettimistä seuraavaks viikoks ku en voi kirjotella =) 

hard life's happy moment

Elämä rullailee taas. Ei toki samaan malliin ku ennen, mutta melkeen. Kotona on toki viel vähä hiljasempaa ja tyhjempää ku yleensä, sekin asia korjaantuu seuraavan kuun aikana tiiän sen =) Tänään oli hieno päivä, koska oltiin 90-vuotis synttäreil. Ihan mahtavaa et joku elää noin vanhaks mietiskeltiin siin sit et kuinka paljon ihminen oppii ain jo yhes vuodes, ni mieti sit jos sais elää noin vanhaks ;o ja kuitenki sillee suht terveenä.
Ens viikko menee sitten riparilla isosena =) Tosi kiva päästä sillee ihan uusiin ympyröihin taas, ajattelee jotakin ihan muuta. Toki on sillee tylsää et en kerkee näkee kavereit ku huomen =(

 Tälläset vaatte mul oli tänää =) Eli tommonen mekko/tunika, legginsit ja polero =) 

Nää tein tos yks yö ku ei väsyttäny :D:D

Tän ihanan "leppäkerttu" hello kittyn sain Tepalta tuliaisiks =) Kiitos vielä rakas!<3

Eipäs tässä muuta =) Katellaa kirjottelenko vielä ennen ku lähen sunnuntaina ja sitte sen jälkeen tietty varmasti! 

I'm sorry but I am tired

En tiedä kuinka moni on ihmetellyt hiljaista alku vuotta. Siihen on kuitenkin syy. En oo lopettamas bloggaamista tai mitään, mutta mulla on ollut aika tai no todella raskas alku vuos. Mun läheisiä on kuollut ja ja sairastunut vakavasti. Mä en vain oikein tälläisinä aikoina jaksa kirjottaa tänne jotain turhaa paskaa, kun oikeesti mun elämäs ei tapahdu mitään paitsi et käyn koulus ja sairaalas, ja no nyt aloin käymää harkoissa. Kyllä mä oon mun ystävienkin kanssa ollut, koska se on semmonen aika ain mun päivästä ku mä oikeesti nauran. Meillä ei meinaan paljoo kotona olla kuukauden aikana naureskeltu. Kyl täst taas noustaan, niiku aina. Mut nyt voi olla et tulee taas pitkä aika seuraavaan postaukseen tai sit voi käydä hyvin ja se tulee tosi pian. Kukaan ei tiedä... Sehän elämässä on pahinta?