Nyt se kesä on sit virallisesti tullu! Aurinko laskee joskus myöhää yöl vast, ja vaik on pilvist silti on yli 20 astet lämmint. Kui ihanaa! Se ois sit sunnuntain kohti Lontoota. En oikeen viel kässää sitä et oon lähös johki enkä varsinkaan sitä et porukat ei oo tulos mukaa. Vaan me mennään Hannan kaa kahestaa. Katotaa mitä siitki tulee xd No enne tota sunnuntait on viel huamen kouluu, meil on joku pelipäivä ;o Joo en kans oikeen tiiä mikä se on. Mut aattelin kumminki mennä kouluu. Ja nyt varsinki ku Lotta lupas et seki tulee kans, ku ei kukaan oikee jaksa tulla. Mut must on kiva viel vikoipäivii nähä mulle rakkaita ihmisiä. Tos keskiviikkonki ku Emma sano et sil tulee kauhee ikävä meit ja se ei haluis et me lähetää. Tajusin vast sen et oon tähä asti ajatellu et jään kaipaa kaikkii ysei, mut oon unohtanu et on mulle kasilki rakkaita, joita tulee kauhee ikävä. Haluisin niin vaa jäädä tonne Rajamäkee lukioo, ja voihan käydä hyvin ja jäänki =) En mä voi ikin olla varma täs vaihees et pääsen sinne sibeliuksee tai varsinkaa vaskivuoree. Oon aika varma et vaskivuoreen en oo menos, sinne otetaa sisään nii vähä, enkä tiiä oonks mä tarpeeks hyvä tanssii. Kauheet vaan aatella et noi mun rakkaat jää tonne enkä todennäkösesti tuu näkee niit kaikkii, välttämät koskaan enää ;( Uskon et lauantaiks on varmaan varattava vedenkestävää ripsarii, sen verran jo tuntuu tippa nousevan silmää ku ajattele niit kaikkii ihmisii joita halaa lauantain ehkä viimestä kertaa.
Sit ilosempiin asioihin! Meil oli keskiviikkon se ysienpäivä! Oli kyl kieltämät aika mahtavaa. Kuvittelin sen paremmaks mut ihanaa se oli silti. Päivä omistettu meille =) Oli kaikesthuolimatta ihanaa juontaa sitä ysiengaalaa, vaik mikit ei oikeen toiminu ja se meni vähän turhan nopeesti. Niin moni ihminen oli niin nätisti pukeutunu =) Mähän olin ballerina. Siin vaihees ku istuttiin pöydis ja kasit tarjoili meille, aloin tajuu et me ollaan oikeesti tässä, me ollaan oikeesti lähös. Muistan ku itte jouduin tarjoilee viime vuoden yseille, tuntuu ku siit ois vast tosi vähän aikaa, eikä vuotta ;o
Aika menee niin nopeesti. Niin monest hetkest pitäis muistaa nauttii, mut joskus se vaa unohtuu. Unohtaa nauttii siit et saa olla kavereitten kaa, koska ajattelee et se on ikuista. Mä sain vast pari kuukaut sit huomaa, et joku asia minkä olin kuvitellu kestävän hautaan asti, murenee vaan käsiin. Mä oon sellanen et unohdan nauttii ajoist sellasten ihmisten kohalla kenen kaa oon tosi usein. Kaikkii tulee niin ikävä väleist huolimatta. Toivon koko sydämmestäni et jos nyt lähen tosta koulusta viimestä kertaa lauantaina, saan nähä tulevaisuudes mahdollisimman monta ihmistä koulu ajoilt. Meiän reksi piti sen ysien ruokailun aikana jotenki tosi kivan puheen just tost kaveruudest ja kouluaikasist ystävist. Mul vaan meni kylmät väreet pari kertaa sen puhee aikana ;oxd Kirjottelen varmaa taas lauantaina, siihen asti baibai<3 kiitos kun luette =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti